Tulevaisuusajattelu auttaa kansalaisia ymmärtämään sitä, minkälaista Suomea olemme valmiita puolustamaan (2025)

Professori Sami Pihlström käsitteli kirjoituksessaan (Helsingin sanomat 17.7) suomalaisten maanpuolustustahdon rakentumista. Tahtoa ja perusteita puolustaa omaa maata on, kun koemme eksistentiaalista uhkaa siitä, joka tekee meistä meidät. Arvojemme muodostumisen ja kehittämisen sekä elämäntapamme jatkuvan arvioimisen ja määrittelyn tulee olla meidän omassa vallassamme. Jos nämä asiat ovat uhattuina, niiden puolesta taisteleminen on perusteltua. 

Miten me suomalaiset yksilöinä ja yhteisönä sitten pystymme ymmärtämään paremmin sitä, minkälaisten arvojen ja elämäntavan puolesta olemme valmiita taistelemaan? 

Tulevaisuusajattelu antaa tähän työkaluja. Tulevaisuusajattelu on ihmisen peruskyky, jota tulee kuitenkin erikseen harjoittaa pystyäkseen tehokkaasti näkemään uudenlaisia ja lukuisia mahdollisia tulevaisuuksia, haastamaan vanhoja oletuksia sekä hahmottamaan jatkuvaa muutosta. 

Toivottavien tulevaisuuksien kuvitteleminen ja niiden tavoittamiseksi tarvittavan toiminnan määrittäminen auttaa kansalaisia ymmärtämään sitä, minkä puolesta on valmis taistelemaan. Se auttaa hahmottamaan kuinka tässä hetkessä tulisi toimia, jotta huomisen yhteiskunta olisi askeleen lähempänä tuota visiota.

Toisaalta erilaiset skenaariot eli kuvat mahdollisista tulevaisuuden kehityskuluista auttavat käsittelemään ja ymmärtämään vaihtoehtoisia tai epätoivottavia tulevaisuuksia. Minkälaista tulevaisuutta me emme halua jälkipolvillemme? Mihin kaikkeen meidän on hyvä varautua ja toisaalta mitä lukemattomia erilaisia mahdollisuuksia meillä on? Myös tämä tukee ymmärrystä puolustamisen arvoisesta nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. 

Tässä ajassa kansalaisten arvot ovat osittain vahvasti jakautuneet. Voiko tulevaisuusajattelu tukea jaettujen arvojemme tunnistamisessa ja kirkastamisessa, vai ovatko toivotut kuvamme tulevaisuudesta täysin jakautuneet? 

Tämän vuoksi tulevaisuuksia on hyvä työstää yhdessä hyvin erilaisista ihmisistä koostuvassa porukassa. Osallistavat dialogit ja tulevaisuustyöpajat, joissa monimuotoinen joukko pääsee yhdessä tulevaisuuden ja tahdon äärelle, tukevat muilta oppimista ja yhteisymmärrystä siitä mitä Me olemme. Suomi tarvitsee lisää keskustelua Meitä yhdistävistä, tavoiteltavista tulevaisuuksista.